Yksilöllisesti sopivaa terapiaa
Heli Järnefelt
Yksi keskeinen ajankohtainen mielenterveyden hoidon kysymys on se, kenelle lyhytkestoinen psykoterapia on riittävä ja tarpeen mukainen hoito ja kuka taas tarvitsee pidempikestoisempaa psykoterapiaa. Oikeanpituiseen terapiaan hakeutuminen ja siihen ohjaaminen ovat sekä yksilön että yhteiskunnan resurssien käytön kannalta järkevää.
Tutkimus lyhyt- ja pitkäkestoisen psykoterapian ketjuista
Kesällä 2026 julkaistussa Työterveyslaitoksen tekemässä rekisteritutkimuksessa selvitettiin, millaisia yhteyksiä työterveyshuollossa saadulla lyhytpsykoterapialla oli myöhempään hakeutumiseen Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Tutkittavina olivat 1,3 miljoonaa 15-65-vuotiasta suomalaista työterveyshuollon asiakasta vuosina 2019-2020 ja siinä arvioitiin tällä ajanjaksolla saadun lyhytpsykoterapian yhteyttä Kelan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumiseen vuosina 2020-2022.
Lyhytpsykoterapian pitkittyminen voi merkitä tarvetta pidempikestoiselle psykoterapialle
Tutkimuksessa neljä viidestä työterveyshuollossa lyhytpsykoterapiaa saaneista ei hakeutunut Kelan kuntoutuspsykoterapiaan eli monille lyhytpsykoterapia voi olla riittävä hoito mielenterveyden haasteissa. Toisaalta aikaisempi lyhytpsykoterapia ja etenkin sen pitkittyminen lisäsi todennäköisyyttä hakeutua myöhemmin Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Psykoterapeuttiset hoidot siis usein ketjuuntuvat ja ohjaus kuntoutuspsykoterapiaan kannattaisi ehkä tehdä jo aiemmin.
Pidempikestoiset mielenterveyden haasteet vaativat usein myös pidempikestoisempaa psykoterapiaa
Tutkimuksen mukaan aikaisemmat mielenterveyssyistä johtuvat sairauslomat ja eläkkeet, psyykelääkkeiden käyttö ja aikaisemmat käynnit työterveydessä mielenterveyssyistä olivat yhteydessä kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumiseen eli myös nämä tekijät ennustavat kuntoutuspsykoterapian tarvetta.
Lisäksi vanhemmat ikäluokat, naiset ja korkeassa sosioekonomisessa asemassa hakeutuivat kuntoutuspsykoterapiaan todennäköisemmin kuin nuoret, miehet tai matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevat. Tämän perusteella olisi syytä tarkastella työväestön yhtäläisiä mahdollisuuksia hakeutua kuntoutuspsykoterapiaan ja sen soveltuvuutta erilaissa väestöryhmissä.
Yksilöllistä hoidon suunnittelua mielenterveyden haasteisin
Kokonaisuudessaan tutkimus tukee yksilöllistä ja tarpeen mukaista mielenterveyspalveluihin ohjautumista eli potilaiden yksilöllisen sairaus- ja hoitohistorian sekä riskitekijöiden, ennusteen ja hoitomuotojen sopivuuden huomioimista psykoterapian keston suunnittelussa ja ohjauksessa.
Tutustu alkuperäiseen artikkeliin tästä: